Kevättulvat: Miten vahvistaa tulvaveden vaurioittamia perustuksia?

Kevättulvat ovat tavallinen vesistötulvan muoto, ja niitä esiintyy jokien ja järvien läheisyydessä lumen sulamisen seurauksena.

Ensisijaisesti tulvariskiä hallitaan rakennusten ja rakenteiden sijoittelulla siten, että pahimmille tulvavaara-alueille ei rakenneta, sekä määrittelemällä alin sallittu rakentamiskorkeus. Tulvavaara-alueilla sijaitsee kuitenkin paljon asuinrakennuksia, kesämökkejä, teollisuuslaitoksia, teitä, siltoja ja muita rakenteita, joten vahinkopotentiaali on tulvatilanteessa suuri. Runsaat sateet lisäävät kevättulvien vaikutuksia entisestään, ja laajamittaisten tulvien aiheuttamat vahingot voidaan laskea jopa miljoonissa.

Millaisia ongelmia tulvista seuraa?

Tulvavesi voi olla joko virtaavaa tai paikallaan seisovaa, ja näistä virtaava vesi on rakenteiden kannalta vahingollisempaa. Vahinkoihin vaikuttavat myös tulvaveden korkeus, tulvan kesto ja esiintymisajankohta.

Tulviminen voi aiheuttaa rakenteiden perustuksille huomattavia vahinkoja. Se huuhtoo herkästi maa-ainesta kantavien rakenteiden alta ja johtaa siten rakenteiden painumiseen tai jopa huomattavaan kallistumiseen. Tulva-alueella olleiden rakennusten korkeusasema ja suoruus onkin hyvä tarkistaa tulvaveden laskettua.

Infrarakenteista vaarassa ovat etenkin tiet ja siltarakenteet, joihin liittyviä penkereitä tulvavesi voi heikentää tai huuhtoa pois osittain tai kokonaan. Penkereet alittavien hulevesirumpujen mitoitusvirtaama saattaa tulvatilanteessa usein ylittyä, jolloin syntyy ylivirtaustilanne ja tulvavesi alkaa huuhtoa pengertä. Yleensä sillat on perustettu paaluille, mutta on paljon myös maanvaraisia siltoja, joiden perustukset ovat alttiita tulvien aiheuttamalle eroosiolle.

Miten tulvaveden vaurioittamia perustuksia voi vahvistaa?

Tulvaveden vahingoittamaa perustusten alustäyttöä voidaan vahvistaa geopolymeeri-injektoinnilla, joka ei vaadi ollenkaan kaivutyötä tai maansiirtoa. Geopolymeeri-injektoinnilla voidaan tukea myös infrarakenteita, kuten maanvaraisia laatta- ja anturaperustuksia, joita esiintyy muun muassa siirtymälaatoissa, pylväs- ja mastorakenteissa sekä meluseinissä. Menetelmä on nopea, ja sitä voidaan hyödyntää myös ahtaissa tiloissa.

Mikäli epäilet rakenteen alapuolisen maaperän kärsineen kevättulvien takia, on ensimmäisenä syytä tehdä rakenteen vaaitus ja maaperän kantokyvyn testaus. Olemalla yhteydessä Geobeariin saat tarkemmat ohjeet siitä, kuinka menetellä. Jätä yhteydenottopyyntö ja tilaa kohdekartoitus!